Haku

Eettiset ohjeet

Eettiset ohjeet

Johdanto

Tietoa eettisistä ohjeista

Ohjeet sisältävät yhteisiä näkemyksiä, joita alkuperäiskansat ympäri maailmaa käsittelevät laatimissaan eettisissä ohjeissa. Eettiset ohjeet on tarkoitettu hakupalvelun ei-saamelaisille käyttäjille. Kulttuuriperintöön kuuluvan aineiston yleisiä käyttöyhteyksiä ovat muun muassa matkailuala, tutkimus ja arkistointi. Suosittelemme kuitenkin myös muita käyttäjiä tutustumaan palvelun eettisiin ohjeisiin. Ohjeiden tavoitteena on tarjota opastusta saamelaiskulttuuriin liittyvän arkistomateriaalin kulttuurisensitiiviseen käyttöön. Käyttäjän on kuitenkin otettava huomioon, että jokainen yhteisö ja käyttöympäristö ovat erilaisia. Suositeltuja hyviä käytäntöjä on sen vuoksi tulkittava asiayhteyden mukaisesti.

Miksi eettisiä ohjeita tarvitaan?

Useat alkuperäiskansat ympäri maailmaa ovat laatineet eettiset ohjeet kulttuuriperintöönsä kuuluvien aineistojen käyttöä varten. Joissakin tapauksissa kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja on käytetty esimerkiksi kaupallisissa yhteyksissä ilman alkuperäiskansojen suostumusta. Alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön käyttöä matkailualalla pidetään myös ongelmallisena, sillä se perustuu usein vääristyneeseen kuvaan kulttuurista. Tekijänoikeuksien ja muun lainsäädännön katsotaan yleisesti olevan riittämättömiä suojelemaan kulttuuriperinnön ilmentymiä väärinkäytöksiltä. Hakupalvelun eettiset ohjeet on laadittu opastamaan aineistojen kunnioittavaan käyttöön sekä tarjoamaan lisätietoa alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyen.

Mitä on kulttuuriperintö?

Kulttuuriperintö on tärkeä osa yhteisöjen ja yksilöiden identiteettiä. Alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön kuuluvat sekä aineelliset että aineettomat luomukset, joita alkuperäiskansa tai siihen kuuluvat yksilöt ylläpitävät. Tällaisia ilmentymiä voivat olla välineiden, esineiden, artefaktien, paikkojen ja kulttuuristen tilojen lisäksi myös tavat, tunnukset ja ilmaisut, joita alkuperäiskansat ja yksilöt pitävät osana kulttuuriperintöään. Siihen kuuluvat myös kaikki henkisen toiminnan tuloksena syntyneet tiedot ja oivallukset sekä asiantuntemus, taidot ja innovaatiot. 1 Sukupolvelta toiselle siirtyvä kulttuuriperintö on elävä kokonaisuus, ja se uudistuu jatkuvasti. Sen vuoksi kulttuuriperintöön kuuluvat niin nykyajan kuin historian saatossa syntyneet luomukset.

Eettiset ohjeet

Hakupalvelun käyttöön liittyvät yleiset periaatteet

Eettisten ohjeiden tavoitteena on ohjata arkistomateriaalien käyttöä niin, että huomioon otetaan vastavuoroinen kunnioitus ja vuorovaikutus valtaväestön ja alkuperäiskansojen maailmankatsomusten välillä.

Ohjeiden tarkoituksena on myös kannustaa tutustumaan arkistomateriaaleihin sekä niiden tulkinnassa käytettävien tietämisen tapojen ja niihin sisältyvien sosiaalisten merkitysten moninaisuuteen.

Ohjeet on laadittu kaikkien osapuolten hyödyksi lisäämään ja ohjaamaan ymmärrystä menneestä, joka ilmentyy muistiin ja kulttuuriperintöön liittyvissä aineistoissa.

Alkuperäiskansakulttuurit ja niiden maailmankatsomukset elävät suullisessa perinteessä, taiteessa ja muissa yhteisöllisissä ilmaisuissa, joten alkuperäiskansojen jatkuvuus, kasvu ja elpyminen riippuvat heidän mahdollisuudestaan omistaa ja hallita identiteettinsä kulttuurisia ilmaisuja.

Erot tietämisen tavoissa

Hakupalvelun käyttäjää pyydetään ottamaan huomioon, että on eri tapoja hahmottaa historian, kulttuuri-identiteetin, arvojen, omaisuuden sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen kaltaisia käsitteitä. Pitkään alkuperäiskansojen näkemyksiä ei tunnustettu tai niitä jopa pyrittiin, osana kolonisaatioprosesseja, aktiivisesti häivyttämään. Käyttäjän on käytettävä ja käsiteltävä aineistoja tavalla, joka ottaa huomioon vastavuoroisen kunnioituksen ja vuorovaikutuksen valtaväestön ja alkuperäiskansojen maailmankatsomusten välillä.

Esimerkiksi länsimainen käsitys yksilönvapaudesta ja aineistojen saatavuudesta voi olla ristiriidassa sen kanssa, että alkuperäiskansat usein kokevat kulttuuriperintönsä olevan yhteisöllisesti omistettua. Tästä näkökulmasta katsoen avointa tiedonsaantia voidaan pitää oikeuden sijaan etuoikeutena. Lisäksi tavat, joilla muistiorganisaatiot ovat aineistoja järjestäneet tai kuvailleet, voivat olla ongelmallisia alkuperäiskansojen kulttuurin näkökulmasta. Esimerkiksi jotkin kokoelmat olisi pidettävä yhdessä niiden sisällön vuoksi, jolloin niitä ei voida erottaa tallennusmuodon perusteella, kuten arkistolaitoksissa usein tehdään.

Yhteyksien luominen arkistomateriaalien kunnioittavan käytön varmistamiseksi

Aineistoja käytettäessä on huomattava, että mielekäs kuuleminen ja yhteisymmärrys ovat välttämättömiä molempia osapuolia hyödyttävien käytäntöjen ja luottamuksen luomiseksi. Kaikkia osapuolia hyödyttävät ratkaisut voidaan löytää vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Sen vuoksi käyttäjää kannustetaan neuvottelemaan saamelaisyhteisöjen kanssa. Voi myös olla tarpeen ottaa yhteyttä aineistoja säilyttäviin instituutioihin.

Vastavuoroiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvien suhteiden rakentamisen on myös katsottu sisältävän alkuperäiskansojen tiedottaminen asiaankuuluvien aineistojen kokoelmista. Sen vuoksi hakupalvelua kehitettäessä lukuisille muistiorganisaatioille lähetettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluvien aineistojen sijainteja. Kartoituksen tulokset ovat nähtävissä hakupalvelussa.

Immateriaalioikeudet, käyttö ja saavutettavuus

Arkistomateriaalien käyttäjän on otettava huomioon, että aineistoja voivat koskea immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeus ja lähioikeudet. On myös pidettävä mielessä, että immateriaalioikeudet eivät aina suojaa kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja alkuperäiskansojen näkemysten mukaisesti. Valtiolähtöisesti laaditut immateriaalioikeudet perustuvat yksilöiden omistusoikeuteen, joten ne eivät sovellu puolustamaan alkuperäiskansojen kollektiivisia oikeuksia perinteiseen kulttuuri-ilmaisuun ja tietoon.

Lisäksi kulttuuriperintöön kuuluvien aineistojen eettisen ja laillisen hankinnan, saatavuuden ja muun käytön edellytykset muuttuvat ajan mittaan. Joitakin aineistoja on voitu kerätä tai niiden käyttöä on voitu myöhemmin rajoittaa tavoilla, joiden nykyään katsotaan olevan yhteisön tapaoikeuden vastaisia.

Alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön omistajuus

Yhdistyneiden kansakuntien julistus alkuperäiskansojen oikeuksista toteaa, että “alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan” (YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista, 3 artikla). Alkuperäiskansana saamelaiset on tunnustettava kulttuuriperintönsä, perinteisen tiedon ja aineettoman omaisuutensa omistajiksi. Tässä suhteessa lainsäädäntö on usein riittämätöntä. Alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön liittyvä aineisto on usein lain mukaan vapaasti hyödynnettävissä ilman alkuperäiskansan suostumusta. Lisäksi immateriaalioikeudet voivat kuulua taholle, joka ei edusta alkuperäiskansaa. Tällaisten lainsäädäntöön liittyvien ongelmien vuoksi alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön kuuluvan aineiston käytön on tapahduttava vilpittömässä mielessä ja yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa.

Kulttuurisesti sensitiivinen aineisto

Arkistomateriaali voi sisältää kulttuurisesti sensitiivistä aineistoa. Tällä termillä tarkoitetaan yleensä aineistoa, jota ei ole tarkoitettu jaettavaksi yhteisön ulkopuolelle. Esimerkkejä tällaisista aineistoista ovat ihmisjäännöksiin, maailmankatsomuksiin tai pyhiin esineisiin, juhlamenoihin ja rituaaleihin, hautausmaihin sekä yksilöihin ja perheisiin liittyvät aineistot. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää saamenpukua, joka ei ole pelkkä vaate, vaan sillä on myös suuri kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys. Myös asiakirjojen kielenkäyttö, jota pidetään nykyään rasistisena, on kulttuurisesti sensitiivistä. Termiä on kuitenkin käytetty myös laajemmassa merkityksessä, jolloin se tarkoittaa mitä tahansa aineistoa, jolla on erityistä merkitystä alkuperäiskansalle. Erityinen merkitys voi viitata ilmaisuihin ja tapoihin, joilla on suuri merkitys kulttuurin säilyttämiselle. Se, mitä pidetään kulttuurisesti sensitiivisenä, voi vaihdella ajan mittaan. Lopulta käsitteen sisällön voi määritellä vain alkuperäiskansa itse. On myös mahdollista, että termi käsitetään eri tavoin eri yhteisöissä.

Korvaukset ja hyötyjen jakaminen

Periaate pohjautuu tutkimusetiikkaan, mutta sillä on liityntä myös muun muassa kaupalliseen toimintaan. Periaate tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja käytettäessä toiminnasta saatu hyöty on jaettava sen alkuperäiskansan kanssa, johon aineistot liittyvät. Tutkimuksen kannalta tämä voi tarkoittaa sitä, että tutkimustulosten on oltava alkuperäiskansojen saatavilla, jolloin heillä on mahdollisuus hyötyä tutkimuksesta. Jos alkuperäiskansan edustaja osallistuu tutkimukseen, on harkittava, tuleeko kyseinen henkilö tunnustaa yhdeksi tekijöistä. On myös harkittava yhteisön edustajien palkkaamista projektiin, jos heidän osallistumisellaan on merkittävä rooli.

Jos kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja käytetään kaupallisissa tarkoituksissa esimerkiksi matkailualalla, liiketoiminnasta on oltava hyötyä myös alkuperäiskansoille, joiden kulttuuriperintöä hyödynnetään. Saamelaisen kulttuuriperinnön käyttö muussa kuin yhteisöstä itsestään peräisin olevassa yhteydessä on aina tapahduttava vilpittömässä mielessä ja yhteistyössä yhteisön kanssa. Tällainen toiminta ei milloinkaan saa perustua vääriin tietoihin saamelaiskulttuurista.

Halventava sekä kulttuurisesti tai muulla tavoin loukkaava alkuperäiskansan kulttuuriperintöön kuuluvan aineiston käyttö

Saamelaiset ovat vuosisatojen ajan taistelleet kulttuurinsa väärää esittämistä ja siitä levitettyjä vääriä tietoja vastaan. Eräs esimerkki loukkaavasta käytöstä on ei-saamelaisen henkilön esiintyminen saamelaisena käyttäen saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluvia kulttuurisia ilmaisuja. Myös kulttuuristen ilmaisujen esittäminen ilman kunnollista asiayhteyttä esimerkiksi yhdistämällä ne muihin kulttuureihin, joihin ilmaisut eivät kuulu, on loukkaavaa ja haitallista.

Yksi hakupalvelun tavoitteista on tarjota oikeaa tietoa saamelaiskulttuurista ja siten vähentää kulttuuriperintöön kuuluvien aineistojen loukkaavaa käyttöä. Hakupalvelun käyttäjän on pidättäydyttävä aineistojen halventavasta ja kulttuurisesti tai muuten loukkaavasta käytöstä. Kulttuuriperintöön kuuluvilla aineistoilla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurille, joten niiden käyttöä on aina harkittava huolellisesti.

1 Tutustu katsaukseen alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön liittyvistä periaateluonnoksista ja ohjeista: Yozo Yokotan ja Saamelaisneuvoston laatima laajennettu työpaperi, jossa käsitellään ehdotuksia alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön liittyviksi periaateluonnoksiksi ja ohjeiksi. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto. E/CN.4/Sub.2/AC.4/2005/3 21 June 2005. Saatavilla osoitteessa: https://www.wipo.int/export/sites/www/tk/en/databases/creative_heritage/docs/yokota_draft.pdf