Weltmuseum Wien, Itävalta

Weltmuseum Wien museossa on saamelaiskulttuuriin liittyviä valokuvia ja muita aineistoja. Osa aineistoista on digitoitu, mutta ne eivät ole saatavilla verkossa. Aineistot on kerätty Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Weltmuseum Wien on valtion laitos.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Österreichischen Staatsarchivs/Haus-hof- und Staatsarchiv, Itävalta

Arkiston kokoelmaan kuuluu muutamia sivuja, jotka liittyvät tohtori Georg Kyrlen ja kolmen muun henkilön tutkimusmatkaan “Lapp- und Finnmarkeniksi” kutsumalleen alueelle. Matkan tarkoituksena oli tehdä antropologista ja etnografista tutkimusta Itävalta-Unkarin tiedeakatemialle, ja matka toteutettiin joulukuun alussa vuonna 1913. Asiakirja sisältää katsauksen matkan pysähdyspaikoista, mutta siinä ei kerrota esimerkiksi retken tavoitteista tai muista yksityiskohdista.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia aineistoja

Archiv hlavního města Prahy, Tšekin tasavalta 

Arkistossa on vain yksi saamelaisiin liittyvä asiakirja. Se kuuluu heraldiikkakokoelmaan, ja siinä ovat Ruotsin, Suomen ja Lapin (Lapponia) kuningas Kustaa II Aadolfin vaakunat.

Materiaalityyppejä: ValokuviaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Det Kgl. Bibliotek, Tanska

Saamelaisiin, heidän historiaansa ja saamelaiskulttuuriin liittyvät aineistot ovat hajautettuina Det Kgl. Biblioteketin eri osastoille ja arkistoihin. Kirjastossa on Claus Beringin karttoja ja piirroksia sekä Knud Rasmussenin Lapin matkan päiväkirjat vuodelta 1906. Kirjaston käsikirjoituskokoelma sisältää digitoituna Knud Rasmussenin matkapäiväkirjan Lapista. Hakuja voidaan rajata käsikirjoituskokoelmassa ja digitaalisissa kokoelmissa esimerkiksi hakusanoilla “Finnmark*” ja “sami*”. Alfred Krarups Katalog over Universitetsbibliotekets Haandskrifter on tietoja Norjaa käsittelevästä osasta. Digitaaliset kokoelmat ovat saatavilla verkossa.

Materiaalityyppejä: Muistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Rahvusarhiivi filmiarhiiv, Viro

Rahvusarhiivi filmiarhiivin kokoelmiin kuuluu valokuvia ja audiovisuaalista aineistoa. Aineistot on kerätty Venäjältä/Neuvostoliitosta ja Virosta. Tämä kokoelmat ovat digitoitu: videot ja audiot, valokuvat ja asiakirjat. Arkisto on valtion laitos.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Eesti Keele Instituut, Viro

Eesti Keele Instituutissa on saamen kieleen ja saamelaiskulttuuriin liittyviä äänitteitä. Suurin osa äänitteistä on kerätty Kuolan niemimaalle ja Murmanskin alueelle suuntautuneilla tutkimusmatkoilla 1960- ja 1970-luvuilla. Aineisto sisältää äänitteitä kiltinän-, koltan- ja turjansaameksi. Äänitteitä ovat keränneet Väino Klaus (pääosa kiltinänsaamen äänitteistä), Karl Kont (pääosa turjansaamen äänitteistä, myös kiltinänsaame ja koltansaame), G. Kert (koltansaame, kiltinänsaame ja turjansaame) ja Ülo Tedre (turjansaame). Instituutilla on muutama äänite inarinsaamesta ja pohjoissaamesta, jotka ovat peräisin suomalaisilta tutkijoilta (Leif Rantala, Mikko Korhonen, Terho Itkonen), sekä eteläsaamesta, jotka on lähetetty Uumajan yliopistosta (Erik Nilsson (Mankot)). Osassa äänitteistä on vain vähän metatietoja. Siten myös tiedot äänitteiden alkuperästä ja siitä, miten ne päätyivät arkistoon puuttuvat. Aineistoon kuuluu kiltinänsaamen äänitteitä vuodelta 1975, kiltinän- ja koltansaamen äänitteitä vuodelta 1989 sekä eteläsaamen äänitteitä. Vuodelta 1989 peräisin olevan aineiston ovat ehkä äänittäneet Marju Sarv ja Ene Viiding. Koko aineisto, yhteensä 82 tuntia, on digitoitu. Arkistoluettelot ovat saatavilla EMSUKA verkkotietokannassa.

Materiaalityyppejä: ÄäntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Viron kansallismuseo, Viro

Viron Kansallismuseossa on kokoelma saamelaisiin liittyviä valokuvia, luetteloita, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja, keräilijöiden ja tutkijoiden kirjeenvaihtoa sekä äänitteitä ja audiovisuaalista aineistoa. Valokuvat, kirjallinen aineisto ja kirjeenvaihto on digitoitu ja saatavilla Viron museoiden verkkoportaalissa. Kirjoita Name or Description -kenttään “saami” tai “lapi”. Aineistot ovat pääasiassa peräisin Venäjältä, Suomesta ja Ruotsista.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museovirasto/ Kuvakokoelmat, Suomi

Museoviraston Kuvakokoelmat hallitsee useita saamelaisiin ja Saamenmaahan liittyviä valokuvakokoelmia, joissa on yhteensä alle 15 000 valokuvaa. Osa kokoelmasta, noin 7 500 valokuvaa, on julkaistu hakupalvelussa Finna.fi.

Materiaalityyppejä: ValokuviaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on runsaasti saamelaisiin liittyvää aineistoa. SKS perustettiin vuonna 1831. Apurahan saajien toteuttamien kenttäprojektien ajankohdat, kokoelmaprojektit, aineistolahjoitukset ja kokoelmien provenienssi on tiedetty alusta alkaen. Luettelointijärjestelmää ei kuitenkaan ole laadittu niin, että saamelaisaineistot voitaisiin erotella muusta aineistosta. Suurinta osaa saamelaisaineistosta ei ole digitoitu järjestelmällisesti. Suurin osa saamelaisia koskevasta ääniteaineistosta on digitoitu. Digitoitua ääniteaineistoa on yhteensä noin 280 tuntia. Audiovisuaalista aineistoa ei ole järjestelmällisesti digitoitu. Aineistot on kerätty Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä/Neuvostoliitosta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museovirasto/ Kuvakokoelmat, kirjasto ja arkisto, Suomi

Viraston kokoelmiin kuuluu saamelaisaineistoja, kuten valokuvia, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja. Vain pieni osa arkistomateriaalin metatiedoista on saatavilla digitaalisessa muodossa. Saamenmaan arkeologisia kokoelmia voidaan hakea kunnan mukaan (esim. Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä). Myös arkeologiset kenttäraportit on digitoitu ja nähtävilla Kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta (arkeologia, etnografia, muistomerkit ja paikat ym.) ja Museoviraston hakupalvelun kautta. Suurin osa aineistosta on peräisin Suomesta, mutta jotkin valokuvat ovat Norjasta ja Venäjältä. Viimeksi mainitusta ovat peräisin etenkin ennen vuotta 1917 otetut valokuvat, sillä tuolloin Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Kotimaisten kielten keskus, Suomi

Kotimaisten kielten keskuksessa on saamen kieliin sekä saamelaisten kansanperinteeseen ja kulttuuriin liittyvää aineistoa. Lisäksi sen kokoelmiin kuuluu 1 113 haastattelua eri saamen kielillä. Ne ovat osa suomen kielen äänitearkistoa. Kokoelmiin kuuluu 11 769 Suomesta kerättyä ja saamenkielisiä paikannimiä sisältävää nimilappua. Niistä 8 295 on pohjoissaameksi, 3 501 inarinsaameksi ja 1 601 koltansaameksi. Viimeksi mainitut on kerännyt Karl Nickulin Petsamosta/Petšengasta. Lisäksi kokoelmiin kuuluu digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa, esimerkiksi inarinsaamenkielisiä paikannimiä, jotka on kerännyt Ilmari Mattus.

Materiaalityyppejä: MuutaÄäntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Suomi

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on valtion laitos, ja se hallitsee tuotanto- ja jakeluyhtiöiden tallettamaa videoaineistoa. Aineistoa on digitoitu kymmenen tuntia, ja ne ovat katsottavissa hakupalvelun Kavi.finna.fi. kautta. Aineisto on peräisin pääasiassa Suomesta.

Materiaalityyppejä: ÄäntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Kansan Arkisto, Suomi

Arkistossa on saamelaisiin liittyviä valokuvia ja muuta aineistoa. Aineistot on saatu lahjoituksina, ja niitä voidaan hakea Kansan Arkiston tietokannoista. Aineisto on peräisin Suomesta. Arkisto on yksityisomistuksessa.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Kansallisarkisto, Suomi

Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluu sekä yksityisen sektorin että viranomaisten arkistoja. Saamelaisarkisto on osa Kansallisarkistoa, ja sen vastuulla on saamelaisen kulttuuriperinnön turvaaminen. Aineistot sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Mikkelissä ja Inarissa. Aineistot ovat saatavilla Digitaaliarkiston sekä Astia-verkkopalvelun kautta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Museum Fünf Kontinente, Saksa

Museon kokoelmiin kuuluu Hampurista Julius Konietzkon keräilemiä esineitä ja kirjeenvaihtoa. Konietzko keräsi esineitä vuosina 1914–1916 Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Museo osti kokoelman vuonna 1918. Konietzko on tehnyt piirrokset lähes kaikista kokoelman esineistä ja joissakin tapauksissa kirjoittanut myös lyhyen kuvauksen ja ilmoittanut esineen alkuperäisen nimen. Museon omistaa Baijerin osavaltio.

Materiaalityyppejä: KatalogejaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaAnalogisia aineistoja

Museum am Rothenbaum, Saksa

Valtiollisen museon kokoelmiin kuuluu keräilijä Julius Konietzkon valokuvat hänen vuosina 1911–1912 tekemältään Lapin-matkalta. Lisäksi museon kokoelmiin kuuluu eri lähteistä peräisin olevia saamelaisiin liittyviä valokuvakokoelmia, joiden provenienssi on enimmäkseen dokumentoitu. Valokuvat ovat peräisin Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä/Neuvostoliitosta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaAnalogisia aineistoja

Reiss-Engelhorn-Museen Mannheim, Saksa

Museolla on 15 kirjettä, jotka saamelainen Per Thuuri Narvikista, Norjasta, on lähettänyt vuosina 1928–1930 Erich Wustmannille, saksalaiselle matkailijalle ja keräilijälle, ja ne sisältävät etnografisten esineiden luetteloita, alkuperäiskansan sanoja ja niiden selityksiä sekä tarinoita, jotka ovat todennäköisesti peräisin suullisesta perinteestä tai kansanperinteestä. Kaikkia Erich Wustmannin asiakirjoja – kirjeet mukaan lukien – säilytetään Saksassa Saksin osavaltiossa sijaitsevan Dresdenin Hauptstaatsarchiv-arkistossa.

Materiaalityyppejä: Muistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaAnalogisia aineistoja

Rautenstrauch-Joest Museum Kulturen der Welt, Saksa

Museon kokoelmiin kuuluu 144 saamelaisesinettä. Aineistot ovat pääosin peräisin Venäjän federaatiosta, mutta myös muista maista. Museo on kunnallinen organisaatio.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Ethnologische Sammlung Museum Natur und Mensch Städtische Museen Freiburg, Saksa

Museon omistaa Freiburgin kaupunki. Museon kokoelmissa on 111 esinettä, joiden alkuperäksi ilmoitetaan ”Lappland”. Lisäksi museo laajentaa jatkuvasti verkkokokoelmaansa.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Weltkulturen Museum, Saksa

Frankfurtissa sijaitsevassa Weltkulturen Museumissa on 105 saamelaisten aineelliseen kulttuuriin liittyvää esinettä. Aineisto on kerätty Ruotsista ja Norjasta. Museon omistaa Frankfurtin kaupunki.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museum Europäischer Kulturen, Saksa

The Museum Europäischer Kulturen (MEK) – Staatliche Museen zu Berlin (Museum of European Cultures – National Museums in Berlin) belongs to the Prussian Cultural Heritage Foundation and is a governmental institution. As a museum of everyday culture in Europe it houses about 287,000 objects from the 18th century to the present time. To these belong the Sámi collection that comprises approximately 1,670 accession numbers, which includes around 1,000 3D objects and 670 photographs. They originated resp. were taken in different parts of Sápmi. Nearly all of them are digitized and published online in German language in SMB-digital [Museum Europäischer Kulturen].

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Þjóðskjalasafn Íslands, Islanti

Islannin Kansallisarkistossa on aineistoa (110 hakutulosta), jotka liittyvät hakusanoihin “Finnmark” ja “lappi”. Aineistot ovat osa tanskalaisten Rentekammerin ja Kancellin kokoelmia. Ne siirrettiin Islannin Kansallisarkistoon vuonna 1928. Aineisto koostuu Finnmarkiin tai Finnmarkiin ja Islantiin liittyvästä viranomaisten kirjeenvaihdosta.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

MUSEON, Alankomaat

Museossa on 20 lasipositiivia, yksi mustavalkoinen stereokuva ja neljä kaiverrusta. Kaiverruksista kolme ovat sivuja Thomas Bewickin kirjasta "A General History of Quadrupeds”, ja yksi on tuntemattoman taiteilijan kaiverrus. MUSEON saamelaisesineiden joukossa on myös valokuvia ja kaiverruksia. MUSEON on puolivaltiollinen säätiö.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Wereldmuseum, Alankomaat

Museolla on 21 saamelaisesinettä sisältävä kokoelma, jonka ovat lahjoittaneet tohtori E. van Rijckevorsel (1887), G.H. Müller (1907 ja 1908), W. Verschuur (1907) ja tohtori H.F.C. ten Kate (1910). Aineistot ovat peräisin Norjasta. Museon omistaa Rotterdamin kaupunki.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Arkiv i Nordland, Norja

Arkistossa on valokuvia, kansanperinteeseen liittyvää kirjallista aineistoa ja kymmenen äänitettä. Aineistot koostuvat kirjailijoiden ja tutkijoiden lahjoituksista ja talletuksista sekä Arkiv i Nordlandille lahjoitetusta kunnan arkistosta. Kunnan arkisto on peräisin saamelaisalueilta, joten se voi sisältää saamelaisia koskevia asiakirjoja, mutta aineistoa ei ole luetteloitu etnisyyden tai kielen mukaan. Valokuvista noin 500 on digitoitu.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuutaÄäntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Universitetet i Bergen/Universitetsbibliotekets spesialsamlinger, Norja

Yliopiston kirjaston kokoelmaan kuuluu noin 1 500 valokuvaa. Sophus Tromholt -kokoelmaan kuuluu 244 valokuvamotiivia, joista useimmat ovat Saamenmaalta vuosilta 1882–1883. Merkittävä osa valokuvista liittyy selkeästi saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten historiaan. Saamenmaalta peräisin olevaa aineistoa, johon kuuluu saamelaisia kuvaavia valokuvia, on jonkin verran myös osana muita valokuvakokoelmia, esimerkiksi Knud Knudsen -kokoelmaa ja BS-kokoelmaa (yleiset valokuvat).

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Nasjonalbiblioteket, Norja

Kansalliskirjastossa on noin 60 arkistoa, jotka sisältävät saamelaisia koskevaa kirjallista aineistoa, 1 000–5 000 valokuvaa ja 250–300 muistikirjaa, kirjettä ja päiväkirjaa. Lisäksi kokoelmiin kuuluu 50–100 yksikköä kirjeenvaihtoa ja 250–300 yksikköä muuta aineistoa, kuten litografioita, julisteita ja muita painettuja aineistoja. Kirjallinen aineisto, käsikirjoitukset ja kirjeenvaihto ovat pääasiassa norjalaisten tutkijoiden, kuten Qvigstadin, Friis Nissenin ja monien muiden, arkistoissa. Suurin osa aineistosta on saatu lahjoituksina joko tutkijoilta tai heidän läheisiltään. Yksittäisten arkistojen provenienssi on tallennettu sisäiseen tietokantaan.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

RiddoDuottarMuseat/Guovdageainnu Gilišilju, Norja

Kokoelmaan kuuluu 3 000–4 000 valokuvaa ja muuta aineistoa, kuten kirjeitä Amerikasta, päiväkirjoja, henkilökohtaisia arkistoja, yritysten asiakirjoja, 150–200 haastattelua sekä muutamia filmejä. Museo on julkaissut valokuvia, jotka ovat saatavilla DigitaltMuseum -sivustolla.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Norsk Folkemuseum, Norja

Norsk Folkemuseumissa on näyttely, jossa esitellään lukuisia saamelaiskokoelman esineitä. Yhteensä museon kokoelmaan kuuluu 4 500 valokuvaa, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä, 4 999 muuta esinettä, kaksi arkkitehtonista rakennelmaa sekä 100 ääninauhaa, jotka sisältävät kielinäytteitä, joikua ja tarinoita saamelaiskulttuurista. Äänitteet on digitoitu, mutta yksityisyyden suojelemiseksi niitä ei ole julkaistu verkossa. Museo on saanut aineistot lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja muilta museoilta, organisaation omista ja ulkopuolisten kenttätutkimuksista ja tutkimusprojekteista, dokumentointiprojekteista sekä aktiivisesti keräämällä.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

IKA Finnmark IKS, Norja

Aineistot on saatu vuosina 1998–2007 eri kunnilta ja yksityisarkistoista.

Materiaalityyppejä: Kirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Verdensarvsenter for bergkunst – Alta Museum, Norja

Kokoelmaan kuuluu 200 valokuvaa, 15 äänitettä ja viisi yksikköä audiovisuaalista materiaalia. Lisäksi Alta-Kautokeino-vesistön patoamista vastustaneen kansanliikkeen arkisto sisältää esineiden ja valokuvien lisäksi yhdeksän hyllymetriä laatikoihin järjesteltyä aineistoa.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaÄäntäAnalogisia aineistoja

Arkivverket, Norja

Norjan Kansallisarkisto on Norjan kulttuuriministeriön alaisena toimiva itsenäinen valtion virasto, ja siihen kuuluu kansallisarkisto, kahdeksan alueellista valtionarkistoa (statsarkivene), Saamelaisarkisto sekä Norjan terveysarkisto. Saamelaisarkistolla on kansallinen velvollisuus säilyttää saamelaisia koskeva dokumentaatio. Arkistoon tulee aineistoa poliitikoilta, tutkijoilta, saamelaisorganisaatioilta, järjestöiltä, paliskunnilta ja muilta yhtiöiltä. Muut julkiset laitokset, kuten Beaivváš, Gáldu ja Sámediggi, arkistoivat aineistonsa Saamelaisarkistoon. Digitoitu aineisto on saatavilla Norjan Kansallisarkiston Digital Archives service -palvelussa, ja kaikki materiaali digitoidut aineistot mukaan lukien ovat saatavilla Arkiv Portalen -palvelussa.

Materiaalityyppejä: Analogisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Biblioteka Narodowa, Puola

Valokuva naisesta saamenpuvussa (noin vuodelta 1897) on peräisin Lvivin kaupungissa toimineen puolalaisen historioitsija ja arkistonhoitaja Aleksander Czołowskin henkilökohtaisesta kokoelmasta. Aikakausjulkaisujen artikkelit ovat enimmäkseen puolaksi ja kirjat ovat puolaksi ja venäjäksi. Ne on saatu kokoelmaan pääasiassa vapaakappaleina.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museo de América, Espanja

Museon kokoelmiin kuuluu saamelaisesineitä. Kokoelman on kerännyt Karl Bovallius, joka lahjoitti sen museolle vuonna 1896. Esineet ovat peräisin Ruotsista. Museo on valtion laitos.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museo Nacional de Antropología, Espanja

Etnologi Karl-Sieghard Seipoldyn vuonna 1986 tapahtuneen kuoleman jälkeen hänen leskensä Gisela Seipoldy ja tyttärensä Melanie Seipoldy perivät Seipoldyn tutkimusmatkoillaan vuosina 1955–1986 keräämän etnografisen kokoelman. Vuonna 1991 koko kokoelma myytiin, jolloin Museo Nacional de Antropología hankki sen omistukseensa. Kokoelmaan kuuluu myös osa Seipoldyn kirjastosta (yhteensä 50 nidosta), kopioita hänen tutkimusmatkoillaan otetuista valokuvista ja noin 2 000 diakuvaa, jotka dokumentoivat kokoelmaa.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaAnalogisia aineistoja

Skogsmuseet i Lycksele AB, Ruotsi

Skogsmuseetin kokoelmiin kuuluu paljon erityyppistä aineistoa. Museolla on lahjoituksena saatu saamelaiskokoelma, minkä lisäksi toinen kokoelma on saatu testamenttilahjoituksena. Aineistot ovat peräisin Ruotsista. Museon omistaa Västerbottenin läänissä sijaitseva Lyckselen kunta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaÄäntäAnalogisia aineistoja

Härjedalens Fjällmuseum AB, Ruotsi

Kokoelmien esineet ja valokuvat ovat paikallisen historiallisen yhdistyksen (Härjedalens Fornminnesförening) omistamia. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluu noin 11 000 valokuvaa. Kokoelmaan kuuluu useita saamelaisten muotokuvia sekä kuvia muun muassa eteläsaamelaisten kodeista ja työskentelystä. Vanhimmat kuvat ovat peräisin vuosilta 1850–1900. Osa valokuvista on digitoitu.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Ájtte, Svenskt fjäll- och samemuseum, Ruotsi

Ájtte-museon kokoelmissa on valokuvia, luetteloita, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja, keräilijöiden ja tutkijoiden kirjeenvaihtoa sekä äänitteitä ja audiovisuaalista aineistoa. Luetteloita ja kirjeenvaihtoa ei ole digitoitu, mutta muu aineisto on. Ne ovat julkaistu Ájtte museon tietokannassa, Kringla hakupalvelussa ja Riksarkivet hakupalvelussa. Aineistot ovat pääosin peräisin Ruotsista.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Kulturen i Lund, Ruotsi

Kulturen i Lund -museon kokoelmiin kuuluu 180 pääasiassa Ruotsista kerättyä saamelaisesinettä. Museo on yksityisessä omistuksessa.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Föreningsarkivet i Jämtlands län, Ruotsi

Swedish Föreningsarkivet i Jämtlands län -arkiston kokoelmissa on noin 500 valokuvaa, kuusi luetteloa, kansanperinteeseen liittyvää kirjallista aineistoa, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja sekä keräilijöiden ja tutkijoiden kirjeenvaihtoa. Osa aineistosta on digitoitu ja saatavilla Ruotsin Kansallisarkiston tietokannassa. Kirjoita hakusanaksi Föreningsarkivet i Jämtlands län. Vuodesta 2017 lähtien arkisto on työskennellyt "Voices of southern Sápmi – an archive project for democracy and memory" projektin parissa yhdessä Ruotsin kansallisarkiston ja Gaaltije Southern Sápmi Culture Centren kanssa. Aineisto on peräisin Ruotsin Etelä-Saamenmaalta Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista. Arkisto on yhdistysmuotoinen.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Stiftelsen Jamtli, Ruotsi

Stiftelsen Jamtlilla on noin 20 000 valokuvaa, haastatteluita ja tallenteita ÖMEAssa – niiden käyttöä on suurelta osin rajoitettu – (ÖMEAssa on 85 rajoittamatonta asiakirjaa) ja 134 valokuvaa valokuva-arkistossa (huomautus: valokuva-arkisto ei ole sama kuin valokuvakokoelmat). Lisäksi Jamtlin näyttelyssä on esillä haastatteluita ja alle kymmenen videotallennetta. Osa 10 000–20 000 valokuvasta on digitoitu. Lisäksi on digitoitu lauluja ja Thomas Torkelsonin saamelaisia koskevia haastatteluja ja audiovisuaalista aineistoa. Läänin museoiden yhteiset kokoelmaluettelot ovat nähtävissä Jamtlis samlingar hakupalvelussa ja Krigla hakupalvelussa, hae palveluista Jamtlin kokoelmia. Aineisto on peräisin Ruotsista. Jamtli on säätiö

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Kulturmagasinet/Helsingborgs museer, Ruotsi

Kulturmagasinet-museon kokoelmiin kuuluu 100 pääasiassa Ruotsista kerättyä saamelaisesinettä. Museon omistaa Helsingborgin kaupunki.

Materiaalityyppejä: MuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Kungliga Biblioteket, Ruotsi

Ruotsin kansalliskirjasto, Kungliga Biblioteket, omistaa joitakin saamelaisiin liittyviä esineitä, kuten karttoja, käsikirjoituksia ja kuvia. Lisäksi vuonna 2017 kansallisesta Libris-tietokannasta löytyi 475 saamen kielillä kirjoitettua arkistoyksikköä. Libris sisältää myös Svensk samisk bibliografi (SAMB) -alatietokannan, joka kattaa kaiken saamelaisista ja heidän kulttuuristaan Ruotsissa julkaistun kirjallisuuden.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Norrbottens museum, Ruotsi

Norrbottenin museon kokoelmiin kuuluu kaikenlaisia saamelaisiin liittyviä aineistoja. Suuri osa kokoelmasta, saamelaisaineisto mukaan lukien, on peräisin museon perustamisajalta 1800-luvun lopusta. Osa kokoelmista on digitoitu ja saatavilla museon tietokannalla. Arkisto on saatavilla verkossa Visualarkiv-palvelussa. Aineistot ovat peräisin Ruotsista. Museon omistaa Norrbottenin läänin maakäräjäkunta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Folkbiblioteket Vilhelmina, Ruotsi

Kirjaston kokoelmiin kuuluu saamelaiskulttuuriin liittyviä valokuvia, kansanperinteeseen liittyvää kirjallista aineistoa, äänitteitä sekä audiovisuaalista aineistoa. Lisäksi kirjastolla on vuoteen 2010 saakka ulottuva digitaalinen arkisto, joka on käytettävissä tutkimustarkoituksiin. Se sisältää artikkeleita 1 200:sta aikakaus- ja sanomalehdestä. Kirjastossa on myös kokoelma kirjoja, artikkeleita, äänikirjoja ja videoita. Kirjakokoelma on nähtävissä verkossa. Muun digitoidun aineiston käyttöä varten on käytävä paikan päällä kirjastossa, josta saa linkin ja salasanan. Aineistot ovat peräisin Ruotsista. Kirjaston omistaa kunta.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Riksarkivet i Härnösand, Ruotsi

Arkisto on osa Ruotsin Kansallisarkistoa. Arkistossa on saamelaiskulttuuriin liittyviä valokuvakokoelmia sekä erityyppisiä kirjallisia aineistoja. Määrää on kuitenkin mahdoton arvioida, koska arkisto on rekisteröity tavalla, joka ei mahdollista lukumäärän laskemista. Arkistoaineisto sisältää paljon eri mediamuotoja. Arkiston kaikki kuvailut ja sisällöt ovat haettavissa Nationella arkivdatabasen -tietokannassa. Aineistot ovat peräisin Ruotsista.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Världskulturmuseerna, Ruotsi

Världskulturmuseerna on Ruotsin valtiollinen museovirasto, joka koostuu neljästä museosta. Se hallinnoi saamelaiskokoelmaa, joka sisältää noin 2 000 esinettä sekä niihin liittyvää arkistomateriaalia, kuten luettelointikortteja, kirjeitä ja kortistoja. Kokoelmissa on myös 400 valokuvaa. Suurin osa niistä on muiden museoiden kokoelmiin kuuluvien valokuvien kopioita. Niiden kuvaajina ovat olleet muun muassa Ernst Manker, Borg Mesch, Josef Lagergren, Henning Ritter, Gustaf Hallström ja Ernst Person. Saamelaiskokoelmat sisältävät aineistoa Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Tähän mennessä noin 1 500 esinettä on valokuvattu ja digitoitu. Myös valokuvakokoelmat ja luettelot on digitoitu. Ne ovat saatavilla kokoelmien yhteydessä. Världskulturmuseerna on tällä hetkellä siirtämässä saamelaiskokoelmiaan Ájtte-museoon.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Linkki: Katso tässä hakuportaalissa mukana olevat aineistot

Riksarkivet i Östersund, Ruotsi

Arkisto on osa Ruotsin Kansallisarkistoa. Sen kokoelmissa on 200 valokuvaa ja paljon erityyppisiä saamelaiskulttuuriin liittyviä kirjallisia aineistoja. Östersundin arkistossa säilytetään sekä valtion hallintoelinten että yksityishenkilöiden/maatilojen/yritysten arkistoja. Kokoelmien historia ulottuu keskiajalta nykypäivään saakka, ja ne kattavat Jämtlandin läänin. Jämtland on osa Saamenmaata, minkä vuoksi monet arkistot sisältävät tietoa saamelaisista sekä alueista, joilla he ovat eläneet.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Stiftelsen Nordiska museet, Ruotsi

Nordiska museetilla on laaja kokoelma valokuvia, luetteloita, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja, keräilijöiden ja tutkijoiden kirjeenvaihtoa sekä audiovisuaalista aineistoa. Museo on kerännyt ja tallentanut/tehnyt kenttätutkimusta vuodesta 1870 lähtien, minkä lisäksi se on myös ostanut ja saanut lahjoituksina aineistoja. Kerääjinä ovat toimineet lukuisat eri henkilöt: museon henkilökunta, museon palkkaamat henkilöt sekä paikalliset ihmiset. (Museolla on myös suuri kokoelma saamelaisesineitä. Esineet on suurilta osin kerätty kenttätutkimuksen yhteydessä.) Digitoituun aineistoon kuuluu 1 211 valokuvaa, 27 luetteloa ja yhdeksän kansanperinteeseen liittyvää kysymysluetteloa vastauksineen. Luettelot ovat saatavilla Nationella arkivdatabasen (NAD) -tietokannassa , käytä hakusanaa: lapska. Lisää aineistoa saatavilla DigitaltMuseum -sivustolla. Kokoelman aineistot ovat peräisin Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Nordiska museet on säätiömuotoinen.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Stiftelsen Silvermuseet, Ruotsi

Silvermuseetin kokoelmissa on valokuvia, kansanperinteeseen liittyvää kirjallista aineistoa, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja, äänitteitä ja audiovisuaalista aineistoa. Aineistot on kerännyt Einar Wallquist vuosina 1922–1965. Sen jälkeen aineistoa on kerätty lisää Stiftelsen Silvermuseetin toiminnan yhteydessä. Digitoitu aineisto tarjotaan saataville pyydettäessä. Silvermuseet on yksityinen säätiö.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Västerbottens museum, Ruotsi

Museon kokoelmiin kuuluu 5 000 valokuvaa, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, muistikirjoja, kirjeitä ja päiväkirjoja, keräilijöiden ja tutkijoiden kirjeenvaihtoa sekä noin 100 äänitettä ja 20 audiovisuaalista tallennetta. Eri valokuvaajat ovat keränneet valokuvat vuosina 1960–2019. Museo on itse kerännyt kansanperinteeseen liittyvää aineistoa 1930-luvulta lähtien. Noin 1 200 valokuvaa on digitoitu, ja ne ovat nähtävissä museon verkkotietokannassa .

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaÄäntäKuvaa ja ääntäAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Uppsala universitetsbibliotek, Ruotsi

Arkisto sisältää Ruotsin rotubiologisten laitosten (Rasbiologiska institutet) arkiston. Arkisto liitettiin osaksi yliopistoa vuonna 1950. Tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa Pohjois-Ruotsista vuosina 1920–1930. Arkiston omistaa Ruotsin valtio.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaAnalogisia aineistoja

Museum der Kulturen Basel, Sveitsi

Museum der Kulturen Baselin kokoelmiin kuuluu yli 300 saamelaisesinettä, jotka on kerätty vuosina 1900–2017. Saksalainen kauppias Julius Konietzko on (epäsuorasti) myynyt niistä vähintään 225 museolle. Kokoelman muut esineet on saatu vaihdossa Norsk Folkemuseumista. Lisäksi museolla on 48 eri valokuvaajien ottamaa valokuvaa vuosilta 1922–1950 (osa valokuvista on leikkeitä aikakauslehdistä).

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia aineistoja

Völkerkundemuseum der Universität Zürich, Sveitsi

Museossa on neljä esinettä ja neljä postikorttia, jotka liittyvät saamelaiskulttuuriin. Museon omistaa Zürichin yliopisto.

Materiaalityyppejä: ValokuviaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

National Library of Scotland, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti

Skotlannin Kansalliskirjastossa on noin 100 valokuvaa, luetteloita, kansanperinteeseen liittyviä kirjallisia aineistoja, matkapäiväkirjoja ja satoja saamelaiskulttuuriin liittyviä vesivärimaalauksia. Ne on kerännyt ja luonut John Francis Campbell of Islay, joka teki ne vuosina 1849–1873 yhdellätoista Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen suuntautuneella matkallaan. Hän oli erityisesti kiinnostunut saamelaisista, ja vesivärimaalausten mukana on päiväkirjoja hänen matkoiltaan. Lisäksi hän otti satunnaisesti valokuvia. Kokoelma lahjoitettiin testamentilla Edinburghin Advocates Librarylle hänen kuollessaan vuonna 1885, josta se lahjoitettiin National Library of Scotlandille sen perustamisen yhteydessä vuonna 1925. Digitoidut valokuvat eivät ole vielä saatavilla oman verkkosivustomme kautta, mutta monet niistä ovat nähtävillä Tromssan yliopiston kirjaston luomalla verkkosivustolla, sillä pieni osa valokuvista digitoitiin osana Ultima Thule -verkkosivustoa. Tromssan yliopiston kirjasto on asettanut lukuisia Campbellin vesiväritöitä näytteille Ultima Thule -verkkosivustolle. Aineistot ovat peräisin Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Osa on kerätty Länsi-Venäjältä. Skotlannin Kansalliskirjasto on valtion laitos.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenMuistivihkoja, kirjeitä ja päiväkirjojaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Museum of Archaeology and Anthropology, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti

MAA huolehtii noin 150 saamelaisesineestä, joihin kuuluu aseita, vaatekappaleita sekä poronhoitoon ja perhe-elämään liittyviä esineitä. Kokoelman huippukohtia ovat kaksi todennäköisesti 1700-luvulta peräisin olevaa noitarumpua. Toinen niistä on lainattu MAA:han Cambridgen yliopiston Trinity Collegesta. Aiemmin sitä on lainattu Jokkmokkin Ájtte-museolle vuosina 1998–2008. Toinen rumpu siirrettiin vuonna 1887 MAA:han yliopiston kirjastosta, eikä sen mukana tullut dokumentointia. Keräilijöitä ja lahjoittajia ovat muun muassa MAA:n intendentit Baron Anatole von Hügel (1898–1920-luku) ja tohtori Louis Clarke (1920- ja 1930-luvut), eläintieteilijä ja professori Alfred Newton (1855), tohtori Francis Guillemard (1893), Cambridgen yliopiston antropologi tohtori Ethel Lindgren (1936–1940), Lady Maud Smith Woodard (1944), Mikel Nils Persson Utski (1947, Utski oli kotoisin Ruotsin Kaaresuvannosta, ja hän oli naimisissa Ethel Lindgrenin kanssa), R.N.H. Bulmer (1950) ja Miles Burkitt (1971). Sharon Webb keräsi pienen nykyaikaisten esineiden kokoelman vuonna 2001 osana väitöskirjansa kenttätutkimusta: Webb, 2001, “Contested Histories or Multiple Pasts? The Representation of the Archaeological Past in the Museum”, Cambridge: University of Cambridge. Carine Durand tilasi vuonna 2007 uuden rummun Helge Sunnalta, katso Durand, 2010, Anthropology in a Glass Case: Indigeneity Collaboration and Artistic Practices in Museums. VDM Verlag.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaAnalogisia / digitaalisia aineistoja

Pitt Rivers Museum, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti

Museon kokoelmaan kuuluu 228 valokuvaa, yksi luettelo, kuusi yksikköä kansanperinteeseen liittyvää kirjallista aineistoa, yksi muistikirja ja neljä muuta esinettä. Kaikki käsikirjoituksiin liittyvä aineisto (luettelot, kirjallinen aineisto, kirjeenvaihto ym.) kuuluvat Blackwood Papers -kokoelmaan. Beatrice Blackwood työskenteli Pitt Rivers -museossa 1930-luvulta vuoteen 1959, ja yksiköt, joille on merkitty päiväys tietokannassa, näyttäisivät olevan peräisin 1940-luvulta. Valokuvakokoelmat: tyyppi: valokuva – 200; piirros – 12; litografia – 11. Aineistot on hankittu ostamalla tai lahjoituksina vuosina 1898–1994. Provenienssi: Tallennetut tutkimusretket: “Carl Dammann?”; “Arthur John Evans – visit to Finnish Lapland (August to October 1873)”; “Arthur John Evans”; “Jens Lannges”; “Carl Victor Dammann; Friedrich Wilhelm Dammann”. Valokuvaajat/kuvataiteilijat: A. Kalland, Arthur John Evans, Auguste Figon studio (Hammerfest, Norja), Axel Lindahl, Enebere Higet Mittet & Co., Frederick Spencer Chapman, Friedrich Renard studio (Tukholma, Ruotsi), Henry Balfour, Alfred Heneage Cocks, Arthur Evans, Hermann Delius, J. [James] Valentine & Co., Dundee, Jens Lannges, Jørgen Wickstrøm studio (Tromssa, Norja), K. Knudsen, Bergen, Marcus Selmer studio (Bergen, Norja), Wilhelm Abraham Eurenius ja Peter Ludvig Quist studio (Tukholma, Ruotsi). Museon aineistojen lahjoittajia: Edward Burnett Tylor, Henry Balfour, Henry Nottidge Moseley, Faith Mary Spencer Chapman, Joan Evans, Elizabeth Edwards. Muita tunnettuja omistajia: Arthur John Evans, Alfred Heneage Cocks.

Materiaalityyppejä: ValokuviaKatalogejaKirjallisia aineistoja liittyen kansanperinteeseenKirjeenvaihtoa kerääjiltä tai tutkijoiltaMuutaAnalogisia / digitaalisia aineistoja